Hyvä tytär

Tämä sivusto käyttää evästeitä toimiakseen mahdollisimman hyvin. Lue lisää evästeistä. Hyvä tytär on jämäkkä ulkonäöltään, mutta sisältää sellaisen psykologisen trillerin, että oksat pois. Kirja on luettava heti. Olen Slaughter-fani ja seurannut hänen sarjojaan. Tämä kirja on jälleen yksittäinen trilleri sarjakirjojen välissä, mutta todella hyvä sellainen. Vastaa Poista Hyvä tytär antamalla alla oleviin kenttiin tietosi. Varaus siirtää sinut jonoon, ja saat kirjan automaattisesti käyttöösi vuorollasi. Lähetämme sinulle ilmoituksen heti, kun kirja on käytössäsi omassa kirjahyllyssäsi. Hyvä tytär Kaksi tyttöä pakotetaan metsään aseella uhaten. Toinen juoksee pakoon henkensä edestä. Toinen jää jälkeen. Kaksikymmentäkahdeksan vuotta aiemmin Charlotte ja Samantha Quinnin onnellinen pikkukaupunkilainen perhe-elämä tuhoutui heidän kotiinsa tehdyssä hirvittävässä hyökkäyksessä. Heidän äitinsä menetti henkensä. Heidän isänsä, Pikevillen huonomaineinen ... ”Hyvä, olet rakas niin hyvä, hienotunteinen. Tiesin, että ymmärrät ja olet hienotunteinen.” ”Sehän on muru selvä asia,” sanoin ja hymyilimme toisillemme täydessä yhteisymmärryksessä. Päivällisen jälkeen menin tavanomaiselle paikalleni olohuoneen sohvalle ja otin lehden lukeakseni sitä. Hyvä tytär kietoutuu pikkukaupunkilaiseen perhe-elämään, joka tuhoutui kotiin tehdyssä hyökkäyksessä. Perhe koki väkivaltaa ja tekoja, joista tuli kymmenien vuosien salaisuuksia. Salaisuudet lähtivät purkautumaan koulusurmatilanteen jälkeen, jota perheen nuorempi tytär joutui todistamaan. Virpi Kuusela is the author of The Good Daughter (4.10 avg rating, 106942 ratings, 9411 reviews, published 2017), Pieces of Her (3.80 avg rating, 43181 r... Hyvä tytär on vahvojen tunteiden ja odottamattomien käänteiden trilleri jännityksen mestarilta. Saatavilla myös äänikirjana. Kategoriat. Dekkarit ja jännitys Käännetty kaunokirjallisuus Kaunokirjallisuus. Kirjailija. Karin Slaughter. Kustantaja. HarperCollins Nordic FI. Julkaisuvuosi. Hyvä tytär : Kirjailija: Karin Slaughter: Julkaisu: 01-01-2017 : Painos: Sarja: Kääntäjä: Virpi Kuusela Alla olevan tiedon tarjoaa CNET, CDON.COM ei voi taata tietojen oikeellisuutta. Kirjoita arvio. Tutustu tuotearvostelujen antamista koskevaan käytäntöömme. Arvostelujen ... Hinta: 9 €. sidottu, 2017. Lähetetään 1-3 arkipäivässä. Osta kirja Hyvä tytär Karin Slaughter (ISBN 9789150927153) osoitteesta Adlibris.fi. Ilmainen toimitus yli 19,90 euron tilauksiin. Meillä on miljoonia kirjoja, löydä seuraava lukuelämyksesi tänään! Aina edulliset hinnat, ilmainen toimitus yli 19,90 € tilauksiin ja nopea kuljetus. Adlibris

Naiseus nousee pelosta, ja tätä miehet eivät ymmärrä

2018.09.16 21:01 kommentaattori1 Naiseus nousee pelosta, ja tätä miehet eivät ymmärrä

“Naisen kuuluu näkyä, ei kuulua” ja “naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä” -- siinä nuoruuteni asenneilmapiiri. Nyt naiseuden lokerot ovat, luojan kiitos, vapaampia, mutta samalla nuoret naiset saattavat joutua kovempaan paineeseen kuin koskaan.
Koska kaikki hienoimmat asiat elämässä on sijoitettu pelon taakse, olen varma, että oman naiseutenikin ymmärtäminen sijaitsee siellä.
Olen insinöörin tytär, yhteiskuntatieteilijä, vapaaehtoisesti lapseton, lihansyöjä, johtaja, entinen asiakaspalvelija, tavallinen kaduntallaaja, ekstravertti, pätkätyöläinen, Liverpoolin kannattaja, lukija, biseksuaali, julkisen liikenteen suurkuluttaja, vihervassari, masentunut ja koirafani. En kuulu mielestäni mihinkään yksittäiseen lokeroon, vaan minuuteni sijaitsee sujuvasti kaikissa niistä, tilanteesta ja tunteista riippuen.
Minä, kuten kaikki muutkin, olen myös sattumien summa: lokeroni voisivat olla aivan toiset. Olen ujo suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen, kasvoin sovinistisessa ympäristössä ja yhteiskunnassa, jossa ulkonäköni on kriteeri soveltuvuudelleni olla yhteisölleni hyödyksi.
Jollei minulle olisi sattuman kaupalla tullut vastaani muutamaa merkittävää miestä, työtilaisuutta ja ystävieni kaltaisia ajattelevaisia ja viisasaita ymmärtäjiä, voisin olla hyvin, hyvin vihainen nuori nainen. Edelleenkin naiseudestani nousee pelkoa ja jopa raivoa, mutta sattumien summasta johtuen puran sen ainakin pääsääntöisesti muita loukkaamatta.
Naiseudestani nousee pelkoa ja jopa raivoa, mutta sattumien summasta johtuen puran sen ainakin pääsääntöisesti muita loukkaamatta.
Naiselle on tarjolla nykyään entistä suurempi keko identiteetin murusia. Olen tästä kehityksestä suunnattoman kiitollinen. Omassa nuoruudessani vallinneet, ahtaat naiseuslokerot ovat aiheuttaneet monille meistä paljon harmia.
Aikaamme tuntuu silti edelleen riivaavan naisten epävarmuus ja tyytymättömyys.
Ajattelen, että se johtuu ainakin osin tästä: meistä tuntuu, että meiltä vaaditaan modernin ja edistyksellisen, mutta samalla naisellisen kotiäidin ominaisuuksia. Jos emme täytä odotuksia, meihin lyödään halventavia leimoja. Leimoja, kuten esimerkiksi feminazi, suvakki, kukkahattutäti, social justice warrior, vihainen nuori nainen, ylireagoija, hysteerikko.
Olenko tarpeeksi naisellinen, olenko sitä liikaa, onko sillä sittenkään mitään väliä?
Naiseksi kasvaminen on herkkää puuhaa. Olenko tarpeeksi naisellinen, olenko sitä liikaa, onko sillä sittenkään mitään väliä? Hormonit, vaistot, sosiaaliset tilanteet ja eteenpäin puskeva maailma ympärillä huutavat ristiriitaisia vaatimuksia.
Oman ikäpolveni nuoruudessa vallinneet sukupuoliasenteet on helppo kuitata huumorittomasti “Naisen kuuluu näkyä, ei kuulua” ja “naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä”. Nyt tapahtunut massaherääminen naisten, seksuaalivähemmistöjen ja muiden sorrettujen asemaan on herättänyt sukupolveni tällaisen retoriikan myrkyllisyyteen.
Vaikkei naisena oleminen ole helppoa, muilla on itse asiassa vielä vaikeampaa.
Suuri ristiriita naisille onkin ollut tajuta, että vaikkei naisena oleminen ole helppoa, muilla ihmisryhmillä on itse asiassa vielä vaikeampaa. Tästä on syntynyt tunteitamme blokkaava kysymys: kenellä on tässä maailmassa oikeus puhua haasteistaan?
Kun tähän myllerrykseen yhdistetään vaikkapa tyttöjen suurempi riski sairastua syömishäiriöihin, nuoria miehiä suosiva hyväveliverkostoituminen, naisten yliedustus huonommin palkatuissa ammateissa, nuorten yleinen epävarmuus työmarkkinoilla ja laman jälkeinen toisen polven syrjäytyneisyys, ei ole ihme, jos havaitsemme tuhansien nuorten naisten mentävän polun kohti pelon ja vihan leiriä. Tunteiden torjunta on nimittäin paras kasvualusta niille.
Minusta on liian helppoa unohtaa nämä vihaiset naiset, joilla on isot sanat, pienet sydämet ja kädet nyrkissä. Paljon vaikeampaa on nähdä ja kuulla heitä, ja pyrkiä pitämään heidät lähellämme.
Se ei tapahdu helposti tai vaatimalla. Tätä taas miesten voi olla vaikea ymmärtää, sillä fakta on sekin, että heidän näkökulmastaan naisten ja liberaalien ylivalta ryhmänä on päivänselvää.
On liian helppoa unohtaa nämä vihaiset naiset joilla on isot sanat, pienet sydämet ja kädet nyrkissä.
Meidän on ehkä pakko hyväksyä se, että monelle naiselle patriarkaatti, lasikatto, sukupuolen binääriys tai miehen sukupuolen ottaminen ovat kirosanoja. Monet naiset eivät usko koservatiivisia narratiiveja feministien vallankaappauksesta. Eivät he nimittäin näe tuota vallankäyttöä omassa elämässään tai koe, että he olisivat yhteiskunnassa niskan päällä– päinvastoin. He kokevat olevansa alistettuja tai väheksyttyjä.
Minusta meidän kaikkien olisi hyvä oppia, että naiseuden rakentaminen vapaammalla pensselillä lähtee ensisijaisesti itsevarmuudesta ja hyvistä kokemuksista. Ja tätä varmuutta ja hyviä kokemuksia voimme nuorille naisille tarjota. Tärkeää olisi hyväksyä sekin, että moni valitsee perinteisen naisen identiteetin, eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa tai taantumuksellista. Kunhan yhteiskuntaa vaan ohjataan samanaikaisesti aitoon tasa-arvoon ja -vertaisuuteen.
Jonkun mielestä olen tällä kirjoituksella miehiä vastaan.
Uskon sydämestäni, että voimme tukea nuoria naisiamme olemalla tuomitsematta liian jyrkästi pientä haparointia, ottamalla heitä paremmin huomioon, tarjoamalla mahdollisuuksia ja kaikenlaisten tunteiden hyväksymistä. Tunteet ovat eri asia kuin toiminta ja niin kauan kun ei loukkaa toista ihmistä, pitäisi jokaisen meistä olla vapaa.
Kirjoitan kaiken tämän peläten ja tietäenkin, että jonkun mielestä olen tällä kirjoituksella miehiä vastaan. En ole. Sukupuolten välinen taistelu on mielestäni ihmiskunnan kohtalokas väärinkäsitys. Se voidaan korjata ainoastaan vahvistamalla jokaisen varmuutta olla oma itsensä – toista loukkaamatta.

Ajatusharjoituksena mukailtu tästä tekstistä.
submitted by kommentaattori1 to Suomi [link] [comments]


2017.12.23 16:19 akathartos Joululauluja ilman jeesustelua

Särähti sen verta korvaan nuo joululaulujen jeesustelut, että keräsin oheisen listan mistä joko puuttuu pahimmat yksisarviset ja spagettihirviöt tai sitten olen vapaalla kädellä sivaltanut sanoja uusiksi. Kopioikaa tästä jos kiinnostaa (numerot matchaavat Soiva joululaulukirja -opuksen kappaleisiin).
Hei tonttu-ukot hyppikää (9)
Hei, tonttu-ukot hyppikää Nyt on riemun raikkahin aika!
Hetken kestää elämää Ja sekin synkkää ja ikävää
Hei, tonttu-ukot hyppikää Nyt on riemun raikkahin aika.
Heinillä härkien kaukalon (25)
Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Metsän väen tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.
Helmassa äitinsä armahan nukkuu tyttö haltijan. Metsän väen tie...
Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu tytär metsien. Metsän väen tie...
Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. Metsän väen tie...
Katveessa metsien muinaisten (25)
Katveessa metsien muinaisten nukkuu lapsi leikkisin. Metsän väen tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan.
Helmassa äitinsä armahan nukkuu tyttö haltijan. Metsän väen tie...
Keskellä naavan ja sammalten nukkuu tytär metsien. Metsän väen tie...
Suojassa kaukaisen kuusiston nukkuu tyttö viehkein. Metsän väen tie...
Joulu on taas (6)
Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.
Joulu on taas, joulu on taas, voi, kuinka meill´ on hauskaa! Lapsilla on, lapsilla on aamusta iltaan hauskaa.
Jouluaatto on nyt herttainen (18)
Jouluaatto on nyt herttainen, Tähtitaivas on sininen. Pirtti on jo pesty puhtoinen, Piha valkoluminen. Lapsoset hyörii, juoksee ja huiskii, Joululahjoista kilvan kuiskii. Metsiköstä kuusi kannettiin Lasten iloks pirttihin.
Arkityönsä väki lopettaa, Kaikki aattoa odottaa. Pirtissä jo kuusi kohoaa, Valot yöhön pilkistää. Sielläpä silloin laulut ne soivat, Suuret, pienet kun karkeloivat. Makeisia syödään, jaellaan, Lapset kiittää riemuissaan.
Joulumaa
Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy. Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista, Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista. Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan, Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta, Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.
Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä. Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha - Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.
Joulupukki (17)
Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki. Eikö taakka paina selkää? Käypä tänne, emme pelkää! Oothan meille vanha tuttu, puuhkalakki, karvanuttu. Tääll´ on myöskin kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset.
Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki, vietä iltaa joukossamme täällä meidän riemunamme. Tervetullut meille aina, käypä tänne, puuta paina, tai jos leikkiin tahdot tulla, kahta hauskempaa on sulla!
Joulupukki:
Kiitos, kiitos, kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset, terve teille, pienokaiset, leikkiväiset, laulavaiset. Hauska tääll´ ois iltahetki, vaan on vielä pitkä retki: kuusen luota kuusen luokse mulla matkan suunta juoksee.
Lapset:
Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki, viivy vielä pieni hetki, vaikka onkin pitkä retki. Tässä tuomme sulle mettä vilpoisaa kuin lähdevettä, sitten jaksat pitkän tiesi kulkea kuin aimo miesi.
Joulupukki:
Kiitos vaan nyt kiltit lapset, kirkassilmät, silkohapset! Täs on teille muistiaiset, pienet joulumaistiaiset.
Lapset:
Kiitos sulle, oiva ukki, ystävämme joulupukki. Taas kun päästään ensi jouluun, tervetullut meidän kouluun!
Joulupuu on rakennettu (1)
Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.
Kiitos sulle, joulupukki, joulun ahertajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.
Kilisee kilisee kulkunen
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen. Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Käy yli harjanteen kulku reen hiljalleen, poikki suon ja laidunten, halki niittyjen.
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen. Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Joulua juhlii maa, välkkyvät kynttilät. Riemuin kellot kuuluttaa juhlaa korkeaa.
Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen. Kilisee, kilisee kulkunen loistehessa nietoksen.
Koska meillä on joulu (7)
Koska meillä on joulu, juhla armas lapsien, eikä rasita koulu, syyt' on olla iloinen!
Kulkuset
Lunta tulvillaan on raikas talvisää, ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää. Sen kohta valjastan reen pienen etehen, ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee. Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee. Rekehen, rekehen nouse matkaamaan! Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa. Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee. Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Toiseen maailmaan tää retki meidät vie, niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie. Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi. En retkeämme unhoittaa kai milloinkaa mä voi.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee. Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee. Rekehen, rekehen nouse matkaamaan! Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.
On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa. Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.
Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee. Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.
Kun joulu on (23)
Kun maass´ on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan päässä ja metsä autio, lauluton, käy lämmin henkäys talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on.
Ei huolta, murhetta kenkään muista, ei tunnu pakkaset tuikeat, vain laulu kaikuvi lasten suista, ja silmät riemusta hehkuvat, ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on.
On äiti laittanut kystä kyllä, hän lahjat antaa ja lahjat saa. Vaan seimi, pahnat ja tähti yllä ne silmiin kalleina kangastaa! Siks´ mieli hellä on ihmisellä, kun joulu on, kun joulu on.
Nisse-polkka
On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten Ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangella loistaen Kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen
Kas, nythän on joulu, ja nythän on joulu, ja nythän on joulu taas Ja metsän pikkuväki juhlii kun on rauha maas Ja valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on Ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon
Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, puppeli jupsis. Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on
Myös Musti ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet Ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikin jättäneet Nuo tähtien lyhdyt ne paikalle kutsuvat polkua valaisten On Nallekin noussut maistamaan nyt puuroa tonttujen
Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nasset apilan lehti suus On hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee Ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee
Hupsis tupsis, Nisset ja Nasset, nyt polkassa nousevat käpälät ja tassut Musti ja Mirri ja Pupu sekä Nalle, pienet on vaarassa jäädä alle Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on
No onkos tullut kesä (2)
No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille?
Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan, pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan.
Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään, ja koukkuselkä suortuu niin kaikk´ on mielissään.
Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen, oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen!
On hanget korkeat, nietokset
On hanget korkeat, nietokset, vaan joulu, joulu on meillä! On kylmät, paukkuvat pakkaset ja tuimat Pohjolan tuuloset, vaan joulu, joulu on meillä.
Me taasen laulamme riemuiten, kun joulu, joulu on meillä! Se valtaa sielun ja sydämen ja surun särkevi entisen, mi kasvoi elämän teillä!
Oi käykää, ystävät laulamaan, kun joulu, joulu on meillä! Se tuttu ystävä vanhastaan, on tänne poikennut matkoillaan ja viipyy hetkisen meillä.
Petteri punakuono
Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan ja punahilkan ja sudenkin harmaan, mutta poro tää sulta usein unhoon jää.
Petteri Punakuono oli poro nimeltään, ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään. Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten, tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen.
Aattoilta pitkä on, taival valoton. Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään. Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien.
Porsaita äidin oomme kaikki (3)
Porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki, oomme kaikki, porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki, kaikki! Sinä ja minä, sinä ja minä.
Reippahasti käypi askeleet (4)
Reippahasti käypi askelet, äidin hommat on niin kiireiset: lahja peittyi kääröihin, ukset kiinni pantihin, vaan on hauska sentään!
Taatto, taatto läksi innoissaan joulukuusen, kuusen hankintaan; latva saapi tähtösen, oksat kaikki, tiedät sen, paljon kynttiöitä!
Kun on valmis kuusi kultainen, rynnistääpi lapset huoneeseen. Ken on tuonne tullutkaan, joululahjat pussissaan? Vanha joulupukki!
Lapset kaikki huutaa: oi, oi, oi! Kohta kiitos riemuin soi, soi, soi! Sievä vauva Maijan on, Annin kelkka verraton, orhi oiva Veikon!
Päättyy joulu, vaik ei kenkään sois, joulukuusi viedään pois, pois, pois. Mutta ensi vuonna hän saapuu lailla ystävän – ei voi toivo pettää.
Santa Lucia
Taivaalla tähtivyö, kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön, tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan, vaipan luo hanki, ja maa on valkean, verhonsa vanki. Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Pyhä Lucia, Pyhä lucia.
Kiteet luo helmivyön, valkoiseen kaapuun. Kätköstä talviyön, luoksemme saapuu. Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavuthan luoksemme, Pyhä lucia.
Sinivuorten yö (14)
Sinivuorten yö, siellä uuras työ se on päättynyt, jo on juhla nyt. Lala lallalla, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
Ilta joulun on, käymme joukkohon kevytkengin vain sipisipsuttain. Lala lallalla, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
Pajan tuottehet, somat antimet kukin tonttu tuo hyvän lapsen luo. Lala lallalla, helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
Sinivuorten taa pian kiiruhtaa tontut uinumaan taas rauhassaan. Lala lallalla, helikellot soi, mennä tonttuset voi ilomielin.
Sylvian joululaulu (24)
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi, murheita muistaa ken vois laulajan?
Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun, miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään, ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!
Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen! Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sa siunaa se maa muistojen! Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa! Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman.
Tonttu
Pakkasyö on, ja leiskuen Pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydän untaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vain saa unta.
Ladosta tulee, hankeen jää harmaana uksen suuhun, vanhaan tapaansa tirkistää kohti taivasta kuuhun, katsoo metsää, min hongat on tuulensuojana kartanon, miettivi suuntaan sataan ainaista ongelmataan.
Partaa sivellen aprikoi, puistaa päätä ja haastaa- "ei tätä ymmärtää en voi, ei tää pulma on vasta"- heittää tapaansa järkevään taas jo pois nämä vaivat pään, lähtee toimeen ja työhön lähtee puuhiinsa yöhön.
Aitat ja puodit tarkastain lukkoja koittaa nytkyin- lehmät ne lehdoista näkee vain unta kahleissa kytkyin; suitset ja siimat ei selkään soi ruunan, mi myöskin unelmoi torkkuen vasten seinää; haassa se puree heinää.
Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko; kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko, kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntä liehakoi, tonttu harma ja nuttu, Vahdille kyllä tuttu.
Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki; varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo, ken sitä kummeksis juuri; hälle se riemu on suuri.
Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks'-mihin niin? Ongelma, josta halaa, selkoa, noin taas palaa!
Latoon parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa; pääskyn naapuri suovallaan, on liki räystään rajaa; vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan.
Silloin aina se sirkuttaa monta muistoa tieltä, ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä. Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu, liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa.
Vaiti metsä on, alla jään, kaikki elämä makaa, koski kuohuvi yksinään, humuten metsän takaa. Tonttu puoleksi unissaan, ajan virtaa on kulkevinaan, tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee.
Pakkasyö on, ja leiskuen, Pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen, aamuhun unta kiskoo. Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.
Tonttujen jouluyö (13)
Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu. Öitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu. Tip-tap, tip-tap, tipe, tipe, tip-tap, tip, tip, tap.
Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan, varovasti hiipii alta sillan, alta sillan. Tip-tap …
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki. Raoistansa sen jo tonttu näki, tonttu näki. Tip-tap …
Pöydän päälle veitikkaiset rientää, veitikkaiset, syövät paistia ja juovat lientä, juovat lientä. Tip-tap …
Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista. Kuiske kuuluu: ”Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa?” Tip-tap …
Sitten leikitellään kuusen alla, kuusen alla, kunnes päivä koittaa taivahalla, taivahalla. Tip-tap …
Hiljaa hiipii joukko varpahillaan, varpahillaan, kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan. Tip-tap …
Valkeata joulua
Taas valkeata joulua keskellä suurten hankien, muistan joulun aikaa se kuinka saikaan mun taas taakse vuosien.
Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain, sillä hangen hohteessa vain joulurauhan tunnen rinnassain.
Varpunen jouluaamuna (22)
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa, Varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen, Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Pienen pirtin portailla oli tyttökulta: Tule varpu, riemulla, ota siemen multa! Joulu on, koditon varpuseni onneton, tule tänne riemulla, ota siemen multa!
Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta: Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta. Palkita maailma tahtoo kerran sinua. Kiitollisna siemenen ota kyllä sulta.
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta. Olen pieni veljesi, tulin tuonelasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi mustan virran maasta.
Edit: Joulurauhan säilyttämiseksi suurta kohua ja mellakoita aiheuttanut Heinillä härkien kaukalon muutettu nyt lauluksi Tapion tyttärestä Tellervosta. Käyttäköön ken haluaa jos haluaa.
submitted by akathartos to Suomi [link] [comments]


Ne Luumäet - Marin tytär - 1992 Surströmming hapansilakka maistelu olkaa hyvä. TYTÄR KUULUSTELEE FAIJAA Karin Slaughterin videotervehdys suomalaisille Nana, johtajan tytär :: 4. Jakso - Talvi Ne Luumäet - Marin Tytär hyvä - YouTube Hyvä PORE -hanke esittäytyy Nana, johtajan tytär :: 7. Jakso - Taistele voittoon!

Tytär Seksinovellit

  1. Ne Luumäet - Marin tytär - 1992
  2. Surströmming hapansilakka maistelu olkaa hyvä.
  3. TYTÄR KUULUSTELEE FAIJAA
  4. Karin Slaughterin videotervehdys suomalaisille
  5. Nana, johtajan tytär :: 4. Jakso - Talvi
  6. Ne Luumäet - Marin Tytär
  7. hyvä - YouTube
  8. Hyvä PORE -hanke esittäytyy
  9. Nana, johtajan tytär :: 7. Jakso - Taistele voittoon!
  10. Speaking Finnish With My Daughter Easy Finnish Conversation For Beginners

Tästä piti tulla hyvä jakso, mutta tulikin tällänen... huolimaton :p Nanalta puuttuu ripset suunnilleen kaikista kuvista ja sitten joistain kuvista unohtui nanan haavat. Toivottavasti ... Ne Luumäet was finnish ramopunk band. They started as Ramones cover band singing with their own Finnish lyrics. They made one Ramones cover album 'Ne Luumäet' 1986. When Pete took the bass they ... Huipputrilleristi Karin Slaughterin uutuus Hyvä tytär ilmestyy 2.10.2017. Kaksi tyttöä pakotetaan metsään aseella uhaten. Toinen juoksee pakoon henkensä edestä. Toinen jää jälkeen ... Surströmming hapansilakka maistelu olkaa hyvä. LibroLupo. Loading... Unsubscribe from LibroLupo? ... Tytär vs. Isä Haasteet - Surströmming eli Hapansilakka - Duration: 9:16. Skip navigation Sign in. Search Finnish ramopunk band. Ripped from old vhs, so quality is paska. 3.3.1992. No tässä se nyt on. Ei ole kovinkaan hyvä. Juu jotkut pyysivät vähän toimintaa, sitä ei tässä jaksossa ainakaan vielä ole, mutta olen tehnyt yhden 'toiminta' kohtauksen valmiiksi. Siitä ... Hyvä PORE -hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja käytänteitä, jotka vastaavat Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen luomiin työvoima- ja ... Speaking Finnish With My Daughter: puhuu suomea tyttäreni kanssa Say, “mother”.- sanoa äiti Mother- äiti Good- hyvä I love you.- Minä rakastan sinua Daughter- tytär My daughter ... Mun vanhemmat asuu Jyväskylässä ja mun tulee usein käytyä siellä lasten kanssa. Matka sinne ja takaisin sujuu usein tosi hyvin, mutta kysymysten määrä on ihan tolkuton. Ja useimmin ...